On hankala olla,
kun ei tiedä mikä on
Se hiljaisuus jossa asun johtaa joskus harhaan
Tämä maailma vaatii minua esiintymään
Minä ihmettelen sen tahtoa
Yritän tyyneyttä tavoitella,
mutta se ei avaudu
Kirjoitan siis tämän runon
Olen niin paljaana kuin pystyn olemaan
Vihdoin maailma on tyytyväinen minuun
Aivan kuin se palkitsisi rohkeuteni
kun ei tiedä mikä on
Se hiljaisuus jossa asun johtaa joskus harhaan
Tämä maailma vaatii minua esiintymään
Minä ihmettelen sen tahtoa
Yritän tyyneyttä tavoitella,
mutta se ei avaudu
Kirjoitan siis tämän runon
Olen niin paljaana kuin pystyn olemaan
Vihdoin maailma on tyytyväinen minuun
Aivan kuin se palkitsisi rohkeuteni
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hei, tämä on hieno. Nykyajan ihminen on jatkuvasti matkalla johonkin, ja maailma ja yhteiskunta ja muut ihmiset ja oma itse vaatii itseltä niin paljon, ettei sitä aina tiedä, mitä tehdä milloinkin, ja miksi.
Roolit ovat tarpeellisia toisinaan, kunhan mikään mikä ei ole omaa itseä, ei jää päälle kovin kauaksi aikaa. Hyvä, ajatuksia herättävä teksti, ja osuu ja uppoaa kovasti juuri nyt.
Ovia kannattaa aukoa, kyllä joskus osuu oikeaankin, ja rohkea kannattaa olla, koska se on ainoa tila, jolla täällä saa aikaan jotakin "oikeaa". Kiitos tästä runostasi.
etten tule tässä elämässä varmaan kokemaan tunnetta että maailma tai pienemmässä
mittakaavassa oikein kukaan olisi tyytyväinen minuun.
Mutta itse runo on hiton hyvin pohdittu, hyvä sinä.
Sivut