Koskematon

Runoilija Reeta

Laituri on vielä autio
huurteinen heinä eheä ilman askeleita

Katsot merelle

syvät silmäsi huojuvat ikkunassa
juot väljää vettä
rakastat haaleaa valoa
käsivarsiisi on palanut
iltojesi varjoinen pitsi

Olet sijannut vuoteesi valmiiksi
taittanut peitteesi kulman
kuin kirjan sivun

Vielä tänään on päivän harso liian hauras

ohut kangas kenenkään
Sinuun koskea

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Runosi herkkyys saa miettimään, että sitä pitää lukea hiljaa, jottei tuo koskemattomuus järkkyisi.

Kaunis.

Sielu lepää tätä lukiessa.

Loistava.

Oi jehna - upeita runoja Sulla !!

Hieno luontokuvvaus!
Luonto onnii nyt haoraummillaan.

Hieno hieno hieno!

 

Käyttäjän kaikki runot