Unessa uimme veden vietävinä
sinä, aika ja minä
ja hieman ennen voimakanavaa
turbiinien ja sydänten jylinässä
nousimme turvaan huoltoluukusta
Hengen laantuessa
maaten taamottuina
paradoksimme
Pandoran lippaan
piilopohjassa
Sinä sanoit
(ja aika säesti)
tahtovasi minun oppivan
alkemiaa
kirjasta jossa ei ollut sivuja
pitävän aasin hattua
kunnes osaisin
Midaksen taika
Salomonin sormissa
minä lupasin
vavahtaen syliisi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi