Lepäs vanhus sairasvuoteellaan
hän aneli Herralta armoaan,
oi ota mun tuskani vaivani pois
hae enkelin siivin luoksesi oi.
Oli ollut hän vuoden jo vuoteessaan
vain kivut ja säryt seuranaan,
siks lähtisi täältä hän mielellään
luokse Tuonelanherran rajan taa.
Hän turvasi uskonsa Jeesukseen
siksi olisi hän valmis matkalleen.
Valkeni aamu keskiviikon:
Oli vanhus tajuton vaivoisitaan
rukoili omaiset hänen puolestaan,
rakas enkeli ota hänet matkaasi vain
loppuisi tuskat ja vaivat ain.
Kuuli Taivaanisä rukoukset omaisten
hän pääsi luokse Jeesuksen.
Oli hymyssä suu silmät loistaen
kuin olisi nähnyt hän autuuden,
ja uuden elämän ikuisen.
Selite:
Äidin muistolle
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis runo.
Niin hirmu kaunis ja koskettava. Kyllä ihan kyyneleet nousi silmiin.
Kaunis muistoteksti...
Lopussa tulee kyynel silmään, niin hienosti olet kuvannut Jeesukseen turvaavan ihmisen lähtöhetken. Lähdössä on aina haikeutta mutta uskovalle se on myös kiitoksen hetki, että on uskonsa säilyttänyt ja saa lähteä voittajana kirkkauden majoihin.
Ihana runo äidin muistolle.
Kaunis runo.
Niin hirmu kaunis ja koskettava. Kyllä ihan kyyneleet nousi silmiin.
Kaunis muistoteksti...
Lopussa tulee kyynel silmään, niin hienosti olet kuvannut Jeesukseen turvaavan ihmisen lähtöhetken. Lähdössä on aina haikeutta mutta uskovalle se on myös kiitoksen hetki, että on uskonsa säilyttänyt ja saa lähteä voittajana kirkkauden majoihin.
Ihana runo äidin muistolle.