Aseman tunnelma

Runoilija maitokahvi

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 3.2.2004
Viimeksi paikalla: 12.6.2020 7:39

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
15.12.1966
Facebook:


Minä se olen, pilveenpiirtäjä

Kirjoitan juuri sinusta, itsestäni,
sekä talkkarista ja sen muijasta,
siitä mitä oli ja voisi olla
Kaiken kirjoittamani värjään väreilläni,
kuten olen sen itse elänyt ja tuntenut

Älä anna ensivaikutelman hämätä,
olen julkaissut tällä sivustolla,
omassa kotipesässäni yli 2000 tekstiä,
joukossa katinkultaa ja hiekanjyviä

Jo 15 vuotta pois pöytälaatikosta!



 
 

Aseman tunnelma
jäytää minussa,
polte vaatii palaamaan
luokseen,

astelemaan käytävää
päästä päähän
ja takaisin

Imemään sieraimiin
lähdön ja laukkujen
tuoksua, uuden nahan,

kiireessä vedetyn
savukkeen

Sulkemaan silmät
selkä seinässä
ja kuuntelemaan
kiireiset askeleet,

korkojen kopina,
tossujen suhina

Rutistuvan
lehden rapina,
jossain tuoksuu
makkaraperunat

Viimeinen kuulutus

Onko olemassa
nautintoa
vailla tuskaa, mietin

kusenkatkuinen
ulkotunneli saa
keuhkorakkulat

taistelemaan hapesta

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Heh, niinpä. Hyvin kulkee tämä juna, ajatus kantaa ja fokus pysyy.
Vaihtaisin ilomielin Helsingin rautatieaseman donitsirasvan laukkujen & nahan tuoksuun, ettei olisi pelkkää tuskaa vain.
Harvoin pääsee vaihtamaan :)
Lähdön tunnelmaa.
Osuvasti kuvattuna, ja paljastuuhan
se totuuskin sieltä :)

Asemat, olkoonkin minkä hajuisia tahansa,
ovat kyllä sellaisia kuin välitilapaikkoja.
Ollaan ei kenenkään maalla.
Irtaudutaan omasta arjesta, ah mikä nautinto!
Välitilapaikka kuvaa oikein hyvin sitä fiilistä. Pidän kyllä siitäkin, että on ajan kanssa asemalla, istuksii ja katselee, havainnoi....
Hyvin on elävästi kuvailtu. Itekki aseman tunnelmaa imeneenä osaan kyl samaistua tähän. :)
:)
 

Käyttäjän kaikki runot