Vie pois
kylmä kätesi
ranteesi jossa
kovat korusi
punaiset raapivat
pitkät kyntesi
Käännä pois
kalsea katseesi
heitä pois
riikinkukon valepukusi
oranssit hiuksesi
keltaiset sukkahoususi
Tiedän sinun
oikean nimesi ja
tunnen makusi
punaisten mättään alla
odottaa
mustat saappaasi
tuulessa näin jo
julmat terävät askeleesi
Lopeta aikainen tanssisi
vihreää on vielä allasi
vielä aurinko hymyilee
mielen haavoja koskettelee.
kylmä kätesi
ranteesi jossa
kovat korusi
punaiset raapivat
pitkät kyntesi
Käännä pois
kalsea katseesi
heitä pois
riikinkukon valepukusi
oranssit hiuksesi
keltaiset sukkahoususi
Tiedän sinun
oikean nimesi ja
tunnen makusi
punaisten mättään alla
odottaa
mustat saappaasi
tuulessa näin jo
julmat terävät askeleesi
Lopeta aikainen tanssisi
vihreää on vielä allasi
vielä aurinko hymyilee
mielen haavoja koskettelee.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Luonnon aika on kuolla kun on aika, mutta se ei ole ihan vielä.
Hienosti kerrottua tekstiä.
nautittavan virkistävää runokerrontaa
asenne ja voima tuntuvat purkavan lukijankin
turhaumia, mikä voima ja riive onkaan sanoilla
kun ne taiten asetellaan, rymiääm kuunnellen
soljuen soitellaan - vuodenkirron rikkauden ihme
ja ilme runosi kukkana
Sivut