Hän muovailee
hiljalleen
omaa tilkkuaan
kasvattaa
hentoja versoja
kenkiensä pohjilla
polkee äkäiset juurakot
pois tietään
potkii kivikot sileiksi
kuivaa soiset maat
katsellaan
iduttaa niistä ketoja.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä runosi on kuin
särkyneelle ihmiselle
joka ponnistaa pala, palalta
kohti valoisampaa huomista:)
Pidän tästä paljon!
samaistuin
pidin
toinen säe, must! kasvattaa hentoja versoja
kengänpohjillaan,
tämä on jotenkin kasvun ihmeen kuvausta,
se on se elämänvoima joka kumpuaa ihmisestä, joka on löytänyt oman paikkansa,
ja tapansa vaikuttaa elämässä,
juurakoista kumpuava elämänvoima,
ja makean karvainen tuoksu!
Suuri runo. Kolmisäikeistä lankaa.
Hieno ja voimakas runo.
Tässä on jotain ihmeen herkkää ja samalla ihmeen voimakasta...
Hieno
tässä on hyvää potkua
Herkkää liikehdintää.
Pidin, Hyvin Paljon.
Sivut