Pilvien seassa elämän siivet liitelee
hitaasti taivaanrajaa hipoen
kuin syksyn lehti kohti maata hiipuu
varovasti selkääsi asettuu
Kesä laitumen värittää
paletti pois haaleuden kumittaa
uudelle näkökulmalle pohjan rakentaa
Hiljaisuudessa totuus puhuu kovalla äänellä
silmien hymy tuhat sanaa korvaa
Metsä ytimeensä kaiken kätkee
polut vaihtoehtoja tarjoaa
vain yksi mielenrauhaan johdattaa
Houkutus kädestä kiinni yrittää ottaa
askel eteenpäin
kaksi taaksepäin
Monet harhaan ovat astuneet
tie takaisin ei lohdun tarvetta tunne
veteen piirretty viiva rajani asettaa
pensseli kankaalle kohtalon kiemurat kartoittaa
Siivettömyys on miehen mitta
mutta ajatukset vapaasti lennähtää
Luoksesi inspiraationi kodin teki
sydämessäsi runopoika viimeiseen paperiinsa sanojansa rustaa
tunteensa eteesi vapaaksi häkistä päästää
Tavut kuin roviolla
kohti paperinpalasta tuleen roihahtaa
Kipinä ihanuudellesi elämänkaaren ajan palaa
rakkautesi huomistani hahmottaa
palapelini kokonaiseksi rakentaa
Voisitko minut yhtenäiseksi koota?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi