Sanojesi sointujen tahtiin mieleni lepää
silmiesi loisteeseen tunteeni herää
Yöllä katseeni kaipaavasti tähtiin suuntasin
ajatusten kiemuroissa nimeäsi huusin
Yön kylmyys kohti ihoani tuntui
vieressäsi elämän murheet hymyksi muuttui
Synkkyyden pilke sisimmästä kumpuaa
tukahdettujen tunteiden varjoja varovasti raottaa
Syvyyden pohjasta kohti pintaa kurotin
matkalla uuvuin ja pinnan alle vajosin
Unten maille havahduin ja silloin ymmärsin sen
arkeani pääsen pakoon mutta tunteitani en
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis runo
Kiitos, tämä on myös todella kaunis ja tunnelmallinen:)
Kaunis runo
Kiitos, tämä on myös todella kaunis ja tunnelmallinen:)