Nimetön

Runoilija Jani Markus

mies
Julkaistu:
12
Liittynyt: 14.9.2013

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Halusin huutaa että sattuu, punaista huutoa pitkin valkoisia seiniä.
Mutta he eivät rekisteröineet pulssia.

Halusin puhkaista silmäni etten näkisi heidän rakkaudettomia katseitaan.

Halusin piiloutua maailmalta; sen pilaantuneelta ravinnolta.
Ajatella: Minusta kasvaa varmasti kaunis kukka, kukoistava!

Ei mikään eikä kukaan voi auttaa minua nyt;
vaikka menisin pois tai kuolisin, varisisin muistoja jälkeeni.
Kuihtuneet, limaiset muistot. Jäljet ikkunalaudalla.

Katsokaa minua; kauniimpaa että tule koskaan näkemään.
Teen kaiken mitä tahdotte, teen sen täydellisesti, teen sen rakkaudella.
Teen sen kaiken kuin rakas lapsi, kaunis ja niin sairas.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Uskomattoman huumaava runo, joka sana uppoaa
-lukuunottamatta limaisia muistoja, joka jostain syystä pomppasi häiriten, mikä lie henk.kohtainen mieltymysjuttu.

Runo kuitenkin hurmasi täysin, kirjoitustapasi on ihana.

 

Käyttäjän kaikki runot