Niin monesti unestani mä herään,
oonko valveilla,
vai onko painajaista tää?
Saduilla on onnellinen loppu,
niin sanotaan,
mutta onko tää satua ollenkaan,
kun puuttuu onni ja autuus,
on jäljellä vain tuska ja kaipuu.
Vielä vuosien jälkeenkin,
mietin mitä sanoisin,
jos ajassa voisin palata takaisin,
jättäisin paljolti tekemättä,
nauttisin niistä hetkistä,
kanssasi vaeltaisin niityillä,
ja merta ihailtaisiin iltaisin.
Kukaan ei ole kertonut mulle,
mitä ajattelit hetkinä viimeisinäsi,
miten voisikaan,
kun lähdit Isän luo yksin,
rohkeana kuten aina,
pelkäämättä tulevaa,
mutta sinä tiesitkin,
elit elämäsi mitä hienoiten,
vaikka se liian aikaisin loppuikin.
Selite:
Ikävä. Miksi aina niin nuoret?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella koskettava.. Pidän paljon.
Upea runo.