Kävelymatkan päässä

Runoilija herra puunukke

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 9.7.2003
Viimeksi paikalla: 27.10.2020 17:32

Asuinpaikka: Kuopio
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
22.2.1980

soundcloudissa Taverna - Avain kokonaisuudessaan 

https://soundcloud.com/tavernamusic
 
 
Näistä päivistä näkee miten yksin me olemme
Asumme kävelymatkan päässä toisistamme
Ilman sanoja tai kosketuksia
Unelmia joita kertoa tuulen voimistuessa

Minä haluaisin hetkeksi eroon kaikesta
Hetkeksi eroon haaveista ja odotuksista
Minä haluaisin hajota lattialle 
Käpertyä hiljaa käsivarsillesi

Tahtoisin hengittää ilman kipua
Vaipua kauas katseesi taakse
Puristaa kasaan kaiken sen minkä kadotimme
Jossain viimeisten sävelten välissä


En ole koskaan ollut näin yksinäinen
Enkä usko sinunkaan piirtävän sydämiä
Jokainen askel katoaa rikotuissa huoneissa
Missä kädet eivät enää koskaan kohtaa

Minä haluaisin hetkeksi eroon sinusta
Hetkeksi eroon haaksirikkoutuneista tunteista
Minä haluaisin kadota kauemmas
Koskettaakseni vielä joskus sinua
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tavattoman kaunista, upea.
Itseään etsivä kärsivä runohahmosi. Epävarmuutta nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, jossa menneisyys on maalannut
tummia raitoja ihmissuhteisiin. Jättää kuitenkin toivon. Kiitos runoilijalle!
Minun parhain ystäväni on tuo epeli mokoma. Ystävyys suhteet ovat vahva tuki elämän matkalaa.

Siunauksellista Runebergin päivää.
 
Laittaa pohtimaan tämä runosi, rakkaus on kaikkein tärkeintä <3 
Tämän runon yksinäisyyttä ei tarvitse perustella eikä vakuuttaa, se suorastaan tihkuu joka riviltä, siksi upea.
Runon intensiivisyys puhuttelee,
Mieleinen on tämä
Tämä myös todella koskettava runo!
Niin kipeää! Sydän on tuskissaan. Ristiritaisten tunteiden kourissa olemista kuvaat niin aidosti.
 

Käyttäjän kaikki runot