kaivaa askin taskustaan
sytyttää viimeisenkin röökin
ei sitä skidinä tiennyt mitä vastaan tulee
pian baarin kyltti näkyy tielle
vain muutama askel
istuu sille tutulle paikalle
baaritiskin päädyssä
baarimikko ripein askelin kipittää luokseen
"se tavallinen" hän sanoo
hartiat painuksissa
kulmat kurtussa tyhjentää tuoppinsa
vielä eileen kaikki oli toisin
myrkyn jälkeen ei vaan tullutkaan poutasäätä
säätiedotuksen mies valehti taas
vaimo pakkasi tavaransa
lapset eivät enää isää suostu huomaamaan
tervetuloa unohdettujen sielujen kuppilaan.
täältä saat tuopin jos toisenkin.
kukaan ei kysele alkuperääsi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tää on upea! Hienosti kirjoitettu!
surullisen kaunis runo. pidin kovasti, erityisesti otsikko on kaunis.
Pidän tästä tämän surullisuuden takia. Todella surullinen ja ikävä tarina, mutta pidän silti.
Hienosti kirjoitettu.
Lohdullinen viimeinen säkeistö, mukava lopetus kaikessa ankeudessaan.
(p.s.kolmannessa kappaleessa pari kirjoitusvirhettä?)
Surullisuudessaan riipaisevan kaunis ja hieno!! Joskus olisikin tärkeämpää ymmärtää se, missä ollaan nyt sen sijaan, että pohditaan alkuperää, sitä miten tähän tultiin. Upea runo!
Tää on upea! Hienosti kirjoitettu!
surullisen kaunis runo. pidin kovasti, erityisesti otsikko on kaunis.
Pidän tästä tämän surullisuuden takia. Todella surullinen ja ikävä tarina, mutta pidän silti.
Hienosti kirjoitettu.
Lohdullinen viimeinen säkeistö, mukava lopetus kaikessa ankeudessaan.
(p.s.kolmannessa kappaleessa pari kirjoitusvirhettä?)
Surullisuudessaan riipaisevan kaunis ja hieno!! Joskus olisikin tärkeämpää ymmärtää se, missä ollaan nyt sen sijaan, että pohditaan alkuperää, sitä miten tähän tultiin. Upea runo!