Eihän sydän
kaikkea kestä
Elämäntuska
aamuyön kipuna
rintakehässä
takoo pimeydessä
valon nimeen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Rakkausruno
sykkii voimalla ulos
kynänkärjestä
muste valuu
Rakastan Sinua
Eihän sydän
kaikkea kestä
Elämäntuska
aamuyön kipuna
rintakehässä
takoo pimeydessä
valon nimeen
Kommentit
Toivoa herättävää. Hienosti vastakohtaisuuksia ilmentävä runo, ihastuin lopetukseen kuin myös otsikkoon. Upea kokonaisuus, maustettu tilkalla huumoria(kin.)
Valoa pimeyteen,hieno,pidän.
Kun ohjelma loppuu
esirippu sulkeutuu
ja katsomo valaistaan.
Poistumistie on merkitty.
Entä sitten... alkaa kertaus.
Sama käydään uudestaan läpi,
muistellaan kohokohtia.
Kuljetaan pimeässä.
Etsitään kenties merkkejä...
Puhdas, selkeä ja hyvä Runo.
kaikki sanottu pienesti
Haikea, hyvä runo
Viimeiset rivit ovat nerokkaat, monimerkityksiset.
Aivan mahtava on tämä.
Kipeänmakuinen runo vaikka ei olekaan lääketieteellinen diagnooosi.
surullinen...
Show must go on.
Taas luettavana kaksi erittäin hienoa runoa lisää.
Onhan se juuri näin, kuten runostasi ilmenee, mutta takominen kuitenkin jatkuu, vaikka kipu tuntuukin toisinaan sietämättömältä.
Usko, toivo ja rakkaus ne kolme sanaa, milloin missäkin järjestyksessä, pitävät huolen jatkumisesta.
Hieno ja kipuileva runo, pidän...
Oh, wau. <3
Todella hyvä runo :)
Sivut