En minä pelkää
rakkautta
joka ryöpsähtää
sydämestäni
veriveljeäni
kohtaan
Menneisyydenvarjo
antaa oman hohteensa
tulevaisuuteeni
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Rakkausruno
sykkii voimalla ulos
kynänkärjestä
muste valuu
Rakastan Sinua
En minä pelkää
rakkautta
joka ryöpsähtää
sydämestäni
veriveljeäni
kohtaan
Menneisyydenvarjo
antaa oman hohteensa
tulevaisuuteeni
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
Lovetar | Tyhjyys | 22.1.2010 | 7 | Runo |
Lovetar | Elekieli | 22.1.2010 | 1 | Runo |
Lovetar | Torilla kello 5.40 - 5.45 | 22.1.2010 | 2 | Runo |
Lovetar | Valo | 22.1.2010 | 1 | Runo |
Lovetar | Runous | 21.1.2010 | 21 | Runo |
Kommentit
Osui ja upposi. Kaikkea ei tarvitsee kantaa sysimustana, oppimamme tukekoon perimäämme tulevassa.
Kait menneisyys on saanut muokata meitä itsekutakin ja kulkevathan ne käsikädessä, eilinen ja nyt. Hyvä runo ;)
upea runo
Erittäin koskettava runo! Pidän
Menneeseen ei tosiaan kannata liikaa tuijottaa...hyvä, vahva runo
Sivut