Katki

Kylmävää. Ja ainakin kohdallani ajankohtaista.

Tyhjyyden täyttäminen kasvulla
pakottamalla, kehottamalla
on hieno idea ja toteaminen siitä,
että jonkun loppu olisi uuden alku  on
hyvä oivallus.  Kukin tekee siis oman todellisuutensa
upeaa !

Tyylikäs ulkoasu, jaottelu tukee teosta ja otsikko vastaa luetun ymmärtämistä.
Tuossa tämän lukijan ajatuksia tiivistetysti.
Minusta runoteokseen oli oivaltavasti toteutettu kokonaisuus, henkisen illuusioon sopivasti johdattelu, pohdinta tai johtopäätökset ja sitten pistetään vaan katki - poikki. Ohjeistavana koen taitavasti runoteoksen lopetuksen --> "kasva" - juurikin näin. Lukija ajattelee omassa tulkinnassaan runoriveistä niin että, tyhjyyttä ei voi täyttää - ellei ole sitä kokenut ja siksipä on tärkeää ottaa se vastaan, aloittaa kasvu - täyttää tyhjyyttä eikä kasvaa tyhjyydessä.
Niin suuri runo - aploodit!

Pidän erityisesti runon jämäkästä otteesta, joka ei jätä ketään kylmäksi, lopetus upea, kiitos tästä teoksesta

Niinpä... Samaa ajatusta olen pyöritellyt joskus. Että mikä helveltin illuusio ja mantra on tuo. Että kuopuu jostakin tilalle tulee jotakin muuta. Voi tullta. Tai sitten ei. Tulee tyhjyys, joka on tunteista helvetillisin.

Niinpä...ensin tulee tyhjyys, sen jälkeen EHKÄ tulee jotain uutta. Hieno runo.
 

Hyvin kirjoitettua ja ajatuksiaherättävää.

Terävästi ilmaistu hieno oivallus.

Varsin Paljon ajatuksia antava runo!
Luopuminen, loppu.
Uuden alku, kasvaminen.
Hyväksyä !

Hyväksyä elämän karu totuus, siinä onkin tehtävää.