Vierivieressä ihmisvarjoja
Mikään todellinen
ei herätä meitä
sataa vuotta
nukkuvaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Rakkausruno
sykkii voimalla ulos
kynänkärjestä
muste valuu
Rakastan Sinua
Vierivieressä ihmisvarjoja
Mikään todellinen
ei herätä meitä
sataa vuotta
nukkuvaa
Kommentit
h i e n o .
Antaa lukijalle paljon, kiitos.
Todella hyvä
tässä runossa myös prinssi pistää sormensa värttinän piikkiin
Ei hyvään runoon tarvita montaa sanaa,
tunnelma riittää
ja kun se nappaa mukaansa
on lukija myyty,
upeaa tekstiä!
tähän tarinoista rivejä lainaavaan tekstiin lähes hullaantuu. hienosti täytät rivien välit kaikkien tuntemalla tarinalla ja sovitat muuhun oman todellisuuden. hienoa.
...doloroosa'a'aa...
Ei Ruususeksi kannata heittäytyä ...
minimalismin vuoksi hyvä
Unohdan punatekstin, koska se sekoittaa ajatuksiani. Mielenkiintoisen vangitseva kuva nousee silmien eteen runostasi, kuin kalpea aavistus 'nukkuvien yhteisöstä.' Kaukana todellisuudesta unohtunut varjomaailma, jossa harha hallitsee ja jatkaa lepattavaa elämäänsä. Pikkutyttöinä leikimme joskus leikkiä astua peiliin ja tutustua sen sisäpuolella olevaan maailmaan. Runossa on jotain samaa.Mielikuvituksella ei siis ole rajoja. Tekstisi vaikutti.
Kauniisti sommiteltu, herättää mielikuvituksen :-)
Haikea, hyvä runo
Hieno runo, cheers! Etenkin viimeinen säe
Sivut