Vajoan hajoan
iltaa myöten katoan
meren sametinmustaan kehtoon
annan hyökyaaltojen keinuttaa uneen
Silloin sinä tulet
kyöhnäämään, kehräämään
emäntääsi herättelemään
minne menit, missä olet?
Surukissani kaunis
hymyää minut rantaan
turvaan lämpimään
auringonvaloon
sileä hiekkamaa ihanasti
huterien jalkojeni alla
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
oon kissaihminen henkeen ja vereen. Ja tää oli hieno runo.
Sivut