Sanaton suru

Suru laskeutui hiljaa huoneeseen.

Sydämesi
ei syki enää

Silitän hiljaa
vielä lämmintä poskeasi,
Laitan vaaleanpunaisen ruusun rinnallesi
käsiesi väliin.

Tutut, pienet ryppyiset kätesi.

Sanoja ei ole.

Selite:

ÄITI 2.5.1936 - 5.7.2019

oletus

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Kommentit

1.8.2019 16:23 Star

Otan osaa sydämeni pohjasta, suru on sanatonta ja kaunista <3

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

2.8.2019 0:10 Kaseva

Osanottoni - tuntuu niin läheisen tunteelta täälläkin - sen ajan rajallisuus !

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

4.8.2019 14:11 epeli

Pämä runosi ptsäytti.

"Ei ole meillä täällä pysyvää asuinsijaa."

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

4.8.2019 21:03 695b160bdf4203de9022163851efa05f

Niin kaunis runo.

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

15.8.2019 17:25 Pupu82

Osanotot! Juuri eilen satuin kirjoittamaan samannimisen laulun kuin tämä sinun runosi. :)

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

14.11.2019 19:54 u roskala

Koskettava. Kaunis... Tulee mieleen isäni poislähtö. Vaikka lääkäri totesi kuolleeksi oli pakko kuunnella ja kokeilla hengittääkö vielä, kun oli niin nukkuvan näköinen ja poski lämmin... Poislähdön äärellä elämän rajallisuus tulee niin lähelle, tekee toisaalta hyvälläkin tavalla pieneksi

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi

Runoilija	Runon nimi	Luontipäivä	Kommentteja	Kategoria
Vanamo	Pälviä	28.3.2020	2	Runo
Vanamo	Sanaton suru	1.8.2019	6	Runo
Vanamo	Peilinä	2.11.2019	3	Runo
Vanamo	~	28.3.2020	3	Runo
Vanamo	Kun elämä läikkyy	15.8.2019	4	Runo
Vanamo	Ei yhteyttä	27.2.2020	4	Runo
Vanamo	Valossa	7.4.2020	5	Runo
Vanamo	Lohtu	25.8.2019	12	Runo
Vanamo	Musta kausi	6.3.2020	3	Runo
Vanamo	~	28.8.2019	5	Runo

Sanaton suru

Runoilija Vanamo

Kommentit

Käyttäjän kaikki runot