Syksy on taas
ja lehdettömät puut pian
Ne huutavat tuskissaan
kun niitä palelee
Linnunpesä kuin suu joka
on auennut huutoon
Mutta sitä huutoa ei voi kuulla korvilla
vaan vain tuntea käsivarsilla
Tunnetko kuinka se puhaltaa
Tunnetko kuinka kylmää se on
Tunnetko kuinka ihoni värisee
Mutta silti minä odotan syksyä ja
sitä että taivas värjäytyy merenvihreäksi
Kun sataa
Ja sade poraa teihin reikiä
ja ne tuijottavat maasta kuin uteliaat silmät
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihan samoilla fiiliksillä mennään=)
Visuaalinen ja ihan iholle nouseva runo.