Surun Kuningatar

Runoilija Baron Artorius

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 31.12.2010

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

“A madgod, thee says. Mad, most likely, for the truth to be told. But that a madgod? I do like how that sounds. ”

“One may smile, and smile, and be a villain. ”
 

Tänä iltana Surun Kuningatar palaa luokseni,
vaikka hän oli kokoajan tässä.
En ollut lähellä tai kaukana,
enkä siinä välimaastossa, mutta jossain muualla,
poissa.

Hänen surunsa on satuttava syvemmin kuin jumalan lasinen miekka
Kyyneleet kirkkaan veriset ja kauniit minun lihani on syövyttävä
Hänen äänensä on musiikkia, joka hulluuden partaalle minut on ajava

Kun on mieleni rikki, lihani poissa, on paikalla sieluni mustin ydin
Se tuli kun halusi, eikä lähtenyt vaikka käskin.

Tyhjyys
Elohopea
Hulluus

Pidän itseäni jumalana, mutta kuinka ironista se onkaan
Jumalista mahtavin, Hulluus itse,
olen tuhoutuva epätäydellisen epätäydellisyyden johdosta.

Vaivaa minua tuo ei juuri,
läpi porttien hopeisten taas astua saan.
Niiden läpi on kuljettu ennenkin,
ja tullaan vielä kulkemaankin.

Minä olen nouseva uudestaan,
sillä Se on pitävä minut täällä.

Ja niin minä vastaanotan hänen tuhoavan syleilynsä
Sillä se on elämäni henki
Sillä se on elämäni loppu ja alku
Sillä häntä minä vihaan
Sillä häntä minä rakastan

Sillä hän minua
rakastaa

Selite: 
Olenko jo maininnut teille mielenterveyteni olevan hyvin epävakaa?
Kategoria: 
 

Kommentit

Runosi muistuttavat minua Shakespearesta, ja vanhoista englantilaisista näytelmistä.

"Kun on mieleni rikki, lihani poissa, on paikalla sieluni mustin ydin
Se tuli kun halusi, eikä lähtenyt vaikka käskin."

^ Koskettavaa. Ja sinun runoissasi on sellaisen kirjaston tunnelma, jonka suurista ikkunoista näkyy kaupunki, ja laskeva aurinko muodostaa neliön lattiaan. Ja siinä minä luen näitä runoja ja yritän mahduttaa ne aivoihini ja miettiä, miltä näytät nyt.

Yllättävällä jokeriliikkeellä Shakespeare tosiaan tuli hieman mieleen. Kuvailutyylisi toimii, voisin kuvitella tämän vaikka teatterimonologin scriptiksi.

Pidän elohopean ja hulluuden rinnastamisesta runossa. Sehän tiedetään että ennen vanhaan hatuntekijät varsinkin Briteissä käyttivät elohopeaa tietyissä prosesseissa, eivätkä millään välttyneet elohopeahöyryiltä. Se aiheutti lääketieteellisen tilan jossa esiintyi muunmuassa sekavuutta, sekavaa puhetta, muistinmenetystä ja näköharhoja. Hullu kuin hatuntekijä.

 

Käyttäjän kaikki runot