Pimeän syliin

Runoilija 9ee50d94982a167f28d3e2491a1500b6

mies
Julkaistu:
7
Liittynyt: 1.6.2011
Viimeksi paikalla: 4.5.2018 12:10

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
28.3.2024

näkymätön mies
 

Aurinkoni laskee
ja minä pelkään
mitä tulee sinisen jälkeen

Sininen hetki
on niin kaunis
kuin elämä, hetkeä ennen

kuin aurinko laskee
pimeän syliin, pimeän syliin
etkä voi enää nähdä,
mitä se kätkee

Värit
vaihtuu kaiken kietovaan mustaan
valoon on vielä paljon matkaa

Ajattelen sitä
vasta sitten kun näen
Juuri nyt on olemassa
vain tämä hetki

Pakkanen kiristyy
ja tunkee lävitseni
enkä mahda sille mitään

Silmät
ovat tottuneet pimeään
ja vaikka valo
on peräisin natriumlampuista

Se on oranssi
ja näen sen paremmin
Valon lapsi, pimeän syliin
käyn enkä enää pelkää

Selite: 
Ilman itsekritiikkiä tällä kertaa.
Kategoria: 
 

Kommentit

kaunis ja kosketti. tykkäsin.

Todella visuaalinen ja selkeästi valolla, väreillä ja ajalla pelaavaa kuvastoa. RUnsasta ja melko melodista tekstiä, vaikka ihan vapaamuotoisesti kirjoitatkin. Juonikaari syntyy ja kestää. Pidin.

Hienoa kerrontaa
Onnistunut runo
Pimeää ei tarvitse pelätä. Kumma juttu, kun mielikuvitus saa siivet pimeässä. 
Kaunista kerrontaa.
 

Käyttäjän kaikki runot