Pitäisitkö kuvani
yöpöydälläsi
muistaisitko toivottaa
kauniita unia
joka ilta
tutuilla sanoilla
kertoisitko lapsillesi
(lapsillemme)
minusta
ja mitä kertoisit
hyvääkö ja rakkaudella
kaipauksella
siitä, mitä
meillä oli
mitä minä olin
vai löytäisitkö
jotain parempaa
ja enemmän
ajattelisit, etten
ollutkaan
ja ehkä en ollutkaan
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Oho. Tämä on jotenkin semmoinen runo joka sai minut miettimään vaikka ja mitä. Ensin tulee tunne, että runon minä pohtii, mistä hänet muistettaisiin jos hän jostain syystä katoaisi lähimmäistensä elämästä, mutta loppu mullistaa koko runon, koska "ja ehkä en ollutkaan" saa minut miettimään runoa siltä kannalta, että alun asetelmakin olisi kuva siitä, mitä runon minä itselleen haluaisi. Tavallaan jos jos:sin sisällä, jos ymmärrät. Eh, anteeksi epäselvyyteni.
Jokatapauksessa, pidin runostasi kovasti.
Sivut