Lattialla makaava taulu, siinä kuva pienestä lapsesta,
joka kuoltuaan unohdettiin, kukaan ei enää käynyt kantamassa kukkia haudalle, tai sytyttämässä uutta kynttilää jo loppuun palaneen tilalle.
Mikä lopulta olikaan se syy, että unohdettiin?
Oliko kyse rakkauden puutteesta, tai oliko kyse niin sydäntä särkevästä surusta, joka satuttaa aina kun näkeekään jotain mikä liittyi tuohon pieneen lapseen?
Joka tapauksessa, kaikki mitä tuosta lapsesta jäi jäljelle
on rikottu, muistoja ei ole elätetty, ne on unohdettu,
Alla mullan makaa, pieni lapsi,
tietämättömänä, kaikesta.
Selite:
Joo mää en tiiä mistä tää oikeestaan tuli,:D
Ei liity mun elämään, mut tämmönen vain ;)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullisen haikeaa, joskus voi tuskaa muistot tuottaa. Hienosti kirjoitit.
Surullisen haikeaa, joskus voi tuskaa muistot tuottaa. Hienosti kirjoitit.
Surullisen haikeaa, joskus voi tuskaa muistot tuottaa. Hienosti kirjoitit.
Surullisen haikeaa, joskus voi tuskaa muistot tuottaa. Hienosti kirjoitit.
Surullisen haikeaa, joskus voi tuskaa muistot tuottaa. Hienosti kirjoitit.