En antanut kättä auttavaa,
ei siitä olisi ollut mitään vaivaa,
lähetin sinut virtaan,
tuonelaan, josta kukaan ei palaa,
halusin vain kostaa.
Niin paljon pahaa,
kipua, tuskaa, kuolemaa,
ei sitä ajattele,
ennen, kuin se sinuun kolahtaa.
Tuskin,
voin liikkua nyt,
tuntuu, kuin sydämeni,
se olematon,
olisi raiskattu sisältä,
itse sen aiheutin.
Tiedän vain,
alaston sielu on vahvin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi