Aamuyö on pikimusta
herään kesken kaiken tuskaisena
näin alitajunnan syöttävää myrkkyä
mielessä vellovat demonit
joita parhaani mukaan pakenen
jotka yritän kääntää vahvuudeksi
yöllä minä olen helppo uhri
Voimaton
Mitätöivä puoleni on hereillä
se iskee raadollisuudellaan minuun piikkejä
kirveleviä valheita
joiden valheellisuutta epäilen
Se saa minut uskomaan
kuinka kuka tahansa muu on parempi kuin minä
ne valheelliset petturit
vastuuttomat elämänviejät
jotka aina lopulta laskeutuvat
vakaalle pohjalle
jonkun toisen syliin
syöttämään uusia valheita
viemään jälleen yhden uuden elämän mukanaan
Ja silti
Silti niitä palvotaan
kaiken katkeruudenkin keskeltä
muistellaan lämmöllä
kaiholla
syytellään vain itseään
Silti niiden elämäntarina
on aina kiehtovampi kuin minun
mielensä kiehtovampi kuin minun
Enkä minä vilpittömyydestäni huolimatta
ole koskaan mitään
en mitään muuta kuin aamuyössä yksin itkevä
lamaantunut ja lyöty ruumis
kuolemanväsynyt
Kuolemaan väsynyt
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi