Hellitä tuska, lennä jo pois!
Eikö ahdistus tää jo loppua vois?!
Se asuu täällä talossa, täällä on sen pesä.
Eikö voisi se jo mennä,
kun on aurinko ja kesä?!
Yhdessä kun ollaan,
meille mitään se ei mahda.
Mutta yksistäni en
tahdo olla tarpeeks vahva.
Vaikka kova lienee kuori,
miestä sisältä se syö.
Ja vaik vahva ois kuin vuori,
se vain päätä seinään lyö.
...Mutta me kun ollaan yhdessä, meille ei kukaan mahda mitään!!
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
