I´m with you

Runoilija amap

nainen
Julkaistu:
8
Liittynyt: 6.3.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Uneliaita ajatuksiaan ylös kirjaava, lepakoksi haukuttava, joka hymyillen ratsastaa valkealla ratsullaan kesäsateen ropistessa.
 

I'm standing on a bridge
I'm waiting in the dark
I thought that you'd be here by now

Autojen jylinä tuntuu ontolta kuminalta pääni sisässä. Se hukutti alleen kaikki ne ajatukset, joita olisin halunnut ajatella, puida aivan rauhassa. Ihan yksin. Hiljaisuudessa. Autot pilasivat sen.
Olisin voinut lähteä jonnekin autiompaan paikkaan, metsän keskelle tai nukkavierunpaan osaan kaupunkia, mutta jalkani eivät vieneet minua sinne. Ne olivat väsyneet pitkästä juoksusta ja nopeasta vauhdista. Niihin sattui, varpaita myöten olivat maitohapoille ajautuneet.
Minun päässänikin jyskytti kipu, joka oli syntynyt kyynelistä. Samoista kyynelistä, joiden takia silmänaluseni olivat mustan, levinneen meikkikerroksen peitossa. Itku oli tukkeuttanut nenäni ja niiskuttaen laahauduin sillan kaidetta vasten, sillä pidemmälle ei minusta ollut kulkemaan. Minä katselin alempana huristavia autoja, joiden määränpäätä olisin voinut arvailla. Mutta en kyennyt ajattelemaan niin paljon.

Minuun sattui.

There's nothing but the rain
No footsteps on the ground
I'm listening but there's no sound

Sade piiskasi vaatteitani ja kasvojani. Vettä oli tullut taukoamatta, koko päivän. Kun olin nipin napin ehtinyt bussiin, olin jo kastunut. Kun olin päässyt luoksesi puistoon, kenkänikin litisivät jo veden vuoksi. Sinäkin olit litimärkä. Kysyin joskus sinulta, mikset suostu tulemaan saman varjon alle kanssani, mutta olit vain hymähtänyt ja todennut, että "iso mies ei vesisadetta kavahda".

Minä nauroin silloin sinulle. Minä en koskaan ole kulkenut ilman sateenvarjoa, jos sade vähänkin uhkaa. Nyt olin unohtanut sen kotiin, koska niin kiireellä lähdin. Olit kuullostanut puhelimessa siltä, että asiasi on tärkeää. Ja minun oloni oli parempi kuin aikoihin, parempi kuin vuosiin, ja ajattelin, että piristäisit minua entisestään.

Isn't anyone tryin to find me?
Won't somebody come take me home

Sinun kasvojesi ilme oli jo kertonut, etten tulisi ilahtumaan.
Kuulin tulevan äänensävysi jo ennen kuin ehdit sanaakaan lausua.
Painoin otsani vasten märkää ja kylmää metallia, josta sillan kaide oli valmistettu. Sen sykkivä kylmyys tuntui ohimossani, kipeässä otsassani. Autojen jylinä ajatuksissani.
Muuta päässäni en tuntenutkaan.

Siksikö minä nousin jaloilleni, siinä hiljaisessa, yksinäisessä yössä?
Siksikö minä nousin kaiteen ensimmäiselle tasolle?
Oliko pääni tyhjyys syy, miksi tuijotin alas kiitäviin valoihin, monia metrejä alaspäin?
Olitko sinä kyennyt tuhoamaan kaiken työn muutamalla sanalla?

It's a damn cold night
Trying to figure out this life
Wont you take me by the hand
Take me somewhere new

Halusin puristaa silmäni kiinni, mutta en pystynyt siihen. Minä vain katselin. Kiitäviä autoja, rymyäviä rekkoja, suhahtelevia moottoripyöriä. Ne kaikki kiisivät pimeässä sateessa, kaikkien renkaista lennähteli pisaroita ilman halki. Kuin jäätyneenä minä toljotin alas, pisaroiden jäädyttäessä ruumistani, käskyn hakatessa ohimollani.
Hyppää. Hyppää. Hyppää.
Ja minä nostin toisen jaloistani korkeammalle tasanteelle.
Tuuli takertui märkiin vaatteisiini, yritti riipiä ihoa luideni ympäriltä. Ja kylmyys, se kaiversi syvää onkaloa sisimpääni, suoraan sydämeeni.

"Et ole voinut tehdä mitään niin pahaa, että ansaitsisit kuoleman."

I don't know who you are
But I... I'm with you
I'm with you

Äänesi porautui pääni sisään kuin nuoli, joka lentää pimeän halki. Se kaivautui kuin myyrä maa-aineksen lävitse, lentokone pilvimassojen halki. Aluksi en tahtonut kuulla sitä, en reagoinut siihen. Ehkä kuvittelin jopa kuulevani omiani.
"Hei? Olin tosissani. Tulisit alas, ettet vain liukastu."
Sinä katselit minua niin kauniisti hymyillen, parin metrin päässä. Sinisissä silmissäni lepäsi lämmin rauhallisuus, pienessä hymyssäsi rauhoittava sävy. Sinusta ei näkynyt ulospäin, että olisit ollut millään lailla peloissasi.
Myöhemmin paljastit, että pelkäsit puolestani.
Minä katselin sinua kuin varjoa, harhanäkyä, mielikuvitukseni tuotetta. Utuisin silmin, kyynelverhon takaa, käsky ajatuksissani sykkien. Mutta jokin äänessäsi sai minut seisahtumaan. Sen salaperäisyys, sen lämpö, sen kujerrus. Äänessäsi oli jotain, mitä en ollut koskaan kuullut ja mitä en vieläkään osaa millään adjektiiveilla kuvata.
En ollut koskaan tavannut sinua aiemmin, mutta silti minusta tuntui, kuin olisimme olleet joskus yhdessä. Sinä loit turvallisuuden.

"Jätä minut rauhaan!" minä kivahdin, kun transsi hellitti otteen ruumiistaani ja antoi vapauden käskylle. Päättäväisesti annoin katseeni pudota takaisin autoihin, mutta sinä et aikonut antaa periksi.
"Kertoisit nyt edes nimesi, jotta tiedän, kenelle olen puhumassa."
Rintakehäni kohoili kiivaasti hengitykseni tahdissa. Rohkeuteni alkoi pettää, koska käsky sai toisen rinnalleen. Sinun sanasi, sinun äänesi.

I'm looking for a place
Searching for a face
Is anybody here I know
'Cause nothing's going right

En halunnut kertoa nimeäni. Halusin, että sinä menet pois. Siksi en vastannut.
"Kuule, olet nuori tyttö, sinulla on koko elämä käsissäsi. Miksi haluat heittää sen pois?"
Sirot sormesi nostivat tupakan esille ja sytyttivät sen oranssilla sytkärillä. Sade ei haitannut sinua. Se painoi mustat hiuksesi littanaksi päätäsi vasten ja sotki ripsivärillä kehystettyjä silmiäsi. Ihosi oli kalpea kylmän vuoksi, mutta ruumiisi ei värähtänytkään.
Sinun rauhallisuutesi oli tarttuvaa. Ehkä siksi se oli niin ärsyttävää.
Minä käänsin katseeni takaisin sinuun, kiukkuisena kuin mehiläinen.
"Minun asiani eivät kuulu sinulle! Mene pois!"
"Eivät tietenkään kuulu, sehän on selvä. Ikävä kyllä, minä vain en voi lähteä pois, vaikka haluaisinkin."
"Ja miksi muka et?"
"Olen jo sattunut paikalle, olen siis todistaja. Miten voisin nukkua öitäni, jos nyt kääntäisin selkäni sinulle, enkä tietäisi, miten sinun käy?"
Mieleni teki sylkeä kasvoillesi.
"Helpommalla tietenkin pääsisin, jos tulisit alas. Pääsisimme molemmat kuivattelemaan, emmekä sairastuisi."
Mieleni teki heittää sinua kivellä.

Oma kroppani alkoi väristä kylmästä, valkeat sormet puristivat sillan reunaa kuin arvokasta esinettä. Minä en enää tiennyt, mihin katsoa. Halusin tuijottaa alas valoihin, mutta vielä voimakkaammin halusin katsella sinua. Sinun siroja, rauhallisia kasvojasi. Punaista hymyäsi, sinistä katsettasi. Itsevarmaa olemustasi, turvallista läheisyyttäsi.
Lämpö sinusta kietoutui minuun kuin silkkinen liina. Se lämmitti minua, kehotti tulemaan luokseen, oikein lähelle. Nauttimaan ja pyyhkimään kyyneleet itseensä. Olemaan taas onnellinen, edes pienen hetken, sen hetken, kun olisin liinan syleilyssä.

And everythigns a mess
And no one likes to be alone

Sinä ojensit kätesi minua kohden. Sadepisara liukui ihoasi pitkin putosi sitten kylmälle kadulle.
Minä katsoin kättäsi, kuin en olisi tiennyt, mitä halusit minun seuraavaksi tekevän. Sitten minä katsoin sinua, sinun silmiäsi. Ja sinä katsoit suoraan minun sisääni silmieni kautta.
"Tule, autan sinut alas."
Minä inahdin tuskin kuuluvasti, epätoivoisesti katsoin autoihin. Voisinko vielä hypätä?
"Tulisit nyt. Voin tarjota kaakaot."
Äänesi voitti käskyn päässäni.

Käteni tärisi lehden lailla, jota tuuli riepotteli itepintaisesti. Johtuiko se pelosta vai kylmästä, eitä minä en osannut sanoa.
Sinun otteesi oli heti varma, pitävä, mutta silti lämmin ja hellä. Odotit, kun käännyin, laskin jalkani takaisin tukevalle maalle. Et kiirehtinyt yhtään, et kiskonut minua kauemmas kaiteesta. Luotit, etten hyppäisi.
Tiesit, etten tekisi sitä.

Isn't anyone trying to find me?
Won't somebody come take me home
It's a damn cold night
Trying to figure out this life
Wont you take me by the hand
take me somewhere new
I don't know who you are
But I... I'm with you
I'm with you

Kun olin ottanut askeleen pois kaiteelta, valtasi se suru mieleni, jonka nyt olin kahlinnut syvälle muurien sisään. Muuri oli saanut särön, iskun suoraan heikoimpaan kohtaansa. Ahdistus, mieleni sotilaat, kaatuivat sen surun tieltä, sekoittuivat mukaan massaan. Se kamala tunne tuntui hakkaavan koko kroppani sisältä päin. Ja minä purskahdin itkuun, heittäydyin sinua päin, ja sinä otit minut kiinni. Kiedoit kätesi ympärilleni, otit minut syliisi. Sade valui meitä myöten, tuuli satutti lyönneillään. Sinä seisoit aloillasi, annoit minun itkeä. Kuiskit varovaisesti korvaani, vannoit, että kaikki paranisi. Sinä et tuntenut minua, mutta silti tiesit minusta kaiken. Sinä lupasit, että huomenna paistaisi aurinko aamulla, kun herään, ja sinä sanoit, että silloin minä hymyilisin. Minä pyyhkin kasvojani märkään kangastakkiisi samalla, kun lupasit minulle nämä asiat.
Ja minä uskoin sinua. Minä en olisi halunnut uskoa, mutta uskoin silti.
Sinun äänesi vakuutti minut.

Sinulla ei ollut kiire. Eikä ollut minullakaan.
Vaikka olisit halunnut jo jatkaa matkaa, sinä seisoit rinnallani. Vaikka vetäydyin jo vähän, sinä odotit, olisinko sittenkin tahtonut vielä olla siinä. Minä olisin halunnut, mutta tiesin, ettei se olisi oikein.
Vetäydyin luotasi, sinä hymyilit.
"Jos nyt tarjoaisin sinulle ne kaakaot, ihan niinkuin lupasin?"

Kuinka olisin voinut kieltäytyä?

Oh why is everything so confusing
Maybe I'm just out of my mind

Me kävelimme rinnatusten, sinä ja minä.
Sinun korkosi kopsahtelivat, minun piti venyttää askeltani, että pysyn tahdissa.
Tupakkasi savusi. Savu katosi sateeseen.
Emme sanoneet toisillemme sanaakaan koko sinä aikana, kun kävelimme. Ainoastaan minun pääni oli täyttynyt ajatuksilla, epäilyksillä, pelolla, kun kuljimme eteenpäin sateenvarjoja kantavien ihmisten keskellä.

Miksi lähdin vieraan mukaan?
Ja miksi hän ylipäänsä kulkee kanssani?
Onko tuo tyyppi joku murhaaja? Vai hullu muutenvain?

Mutta kun sinä käänsit katseesi minuun, sinä hymyilit. Avasit minulle oven ja annoit minun kulkea sisälle ennen sinua.
Sinun lämpösi huokui iholleni, vaikka minä vain sipaisin sinua.
Sinun rauhallisuutesi silitti minua, loi varmuutta ahdinkooni.
Ja sinun silmäsi, olisin tahtonut hukkua niihin.

"Kaksi kaakaota, kiitos. Kermavaahtoa ja kastiketta ei tarvitse säästellä."
Sinä vilkaisit minun särkyneeseen ilmeeseeni, hymyilit, laskit kätesi kevyesti ja kannustavasti olkapäälleni.
"Seikkaileva ystäväni tarvitsee hymyn kasvoilleen."

Ja minä hymyilin.

Take me by the hand
Take me somewhere new
I don't know who you are
But I... I'm with you
I'm with you
I'm with you

Selite: 
Lyriikat ovat Avril Lavignen "I´m with you" kappaleesta. Teki mieli raapustaa, kyseinen kappale soi päässä - tadaa, novelli on valmis. ;)
Kategoria: 
 

Kommentit

Hui
hieno
nuo biisin sanat aina väleissä sopii tähän hyvin

Hui
hieno
nuo biisin sanat aina väleissä sopii tähän hyvin

 

Käyttäjän kaikki runot