Kesäillan aurinko juoksi kasvoillasi kilpaa tuulen kanssa, joka leikitteli hiuksillasi ja miten ne mahtuivatkin yhtä aikaa yhteen ihmiseen. Hieman liian paljon ruskettunut kätesi sivusi selkääni ja veti minua vaivihkaa lähemmäs lämmintä vartaloasi. Ne pienet suudelmat, jotka painoit hiuksiini saivat ne tuhat ja yksi perhosta heräämään vatsassani. Ja se kaikki onnellisuus pulppusi minusta kuin juuri korkattu shampanja, minä rakastin sinua.
Liian leveää hymyä pidättelevät huulesi olivat kuin jatkeena jo hymystä sokeille silmillesi. Ja leukasi siro kaari, joka yhtyi suoraan kaulaasi, missä oli pieni aatamin omenan aiheuttama kohouma, sai minut haluamaan huuleni kaulallesi. Se miehinen olemus aiheutti minussa sähköistymistä. Ja kuinka minä halusinkaan tuntea sen kaiken vasten itseäni ja olla kuin hedelmän siemen sylissäsi pimeässä kesäyössä.
Auringon jo vaipuessa horisonttiin nojasin vieläkin lämpimään syliisi, eikä sylisi tuntunut tukahduttavan kuumalta edes helteisenä kesäyönä. Hengityksesi suudelmat kaulakuopassani saivat minussa aikaan kylmiä väreitä, vaikka vielä äsken luulin hikoilevani. Suudelmia janoavat huulesi etsivät omiani kuin yön pimeydessä saalistavat tiikerit. Ja sormiesi juoksu ympäri vartaloani, kuin tuhat sokeaa muurahaista. Jokainen kosketuksesi sai minut sulamaan kuin sokerin aamukahviisi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Poutainen kertomus rakkauden täyteisestä hetkestä. Kevyesti laadittu pieni tarina, miellyttävää kieltä. Saa kaipaamaan kesää, vaikka pidänkin keväästä.
ihana