Vihan huuto

Runoilija Varjotar

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 26.9.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Olen tälläinen tyttönen joka on vähän kadoksissa itsestään. " Surullinen sielu hiljaa lipuu huoneessa, katsoo ruumista ja asettaa lepoon. "
 

ja kun vihdoin huuto lakkaa..

Sitä kaipaa mutta vihaa.

Kävelee yksin ja katsoo pimeään.

Himoaa lihaa ja kangastus utuisessa nurmikossa on vain toive tyhjästä.

itkee vihaansa ja repii silmänsä irti.

Jää makaan maahan, veri lammikko vieressä kertoo kuolemasta.. epätoivoisen ja pettyneen ihmisen kuolemasta.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot