ikävän ilmansuuntia

Runoilija vesireittejä

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 9.5.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

people say it's a waste of time, I say it suits me just fine
 

Saapua vieraisiin suurkaupunkeihin, värjötellä neonvalojen kajossa, metrojen kolinassa, hapuilla vailla päämäärää vailla suunnitelmaa, puristua pääkatujen aamuruuhkassa, iltapäivätungoksessa, eksyä sivukujien hämäryyteen, hehkuviin kahviloihin, sykkivien baarien humalaiseen pyörteeseen, kurkottautua kohti ojentuvia käsiä, suudella tuntemattomia, päätyä outoihin osoitteisiin, huoneistoihin, kaatua vieraisiin lakanoihin, taipua kosketuksen alla, tuntea päällään paino, ihon mieletön pehmeys.
Kaula pienillä mustelmilla, sydän tuhansilla kipeillä puremilla.

Juosta villinä läpi paisteen ja sateen, iho auringonpaahteesta punaisena, housunlahkeet lätäköistä raskaina, työntyä läpi päivien täynnä voimaa, heikkoutta, vihaa, rakkautta. Rakentaa tikkaita, puola puolalta kohoavia, kavuta kohti tähtiä, kurkottaa ja kaatua.
Löytää tiensä viimein siihen kauan kaivattuun, ihanaan ja lämpöiseen, kotoisaan syliin, lauhtua, silitysten alla muuttua villipedosta kissanpennuksi, kehrätä, kesyyntyä.

Ikuinen levottomuus sydäntä puristaen juosta niin kauas, etteivät jalat enää kanna, liukua asfalttitarinoista kaukaisten niittyjen syliin, vihreä ruoho selän alla kutittaen laskea ohilipuvia pilviä, etsiä muotoja, eläimiä, kasvoja, kirjaimia, kavuta puiseen kiikkuun, keinua korkeammalle, vanhan maatalon hauraiden seinien sisälle, hiipiä narisevien lattialankkujen ylitse, penkoa vinttihuoneiden salaisuuksia, humaltua rahisevan gramofonin soinnuista, kulkea loputtomien peltojen laitoja hiekkateiden pöly keuhkoja kutittaen, murskaavan hiljaisuuden alla väristen.

Venyttää maailmojensa rajoja, työntää niitä äärilleen, rikkoa, poksauttaa, repiä päästäkseen taas uusiin maisemiin.

Eksyä lumilinnoihin puuterilumi poskia punertaen, lyhtyjen pehmeä hohde kaamosta pilkkoen, kääntyä vaaleneviin päiviin, sulaviin hetkiin joissa kevät repii railoja jäänpintaan, herätä kesäparatiiseihin, aavojen peltojen reunoille, valua sateen mukana tulviviin syksyihin, sumuisiin harmaisiin iltoihin, kohota tulikuuman teekupin höyrykiekuroiden mukana kohti pilvilinnojen pehmeyttä, varovasti kohottaa taivaankantta, karata kaukaisiin tähtiin, etäisiin galakseihin.

Selite: 
jossain runon ja proosan välillä, jossain kaipauksen rajamailla.
Kategoria: 
 

Kommentit

Great!! Eipä tästä muuta voi sanoa. Samaistun helposti tähän.

Wau! Tämän lukeminen tuo haikeuden ja samalla sitä janoaa lisää, nauttii.

Kaunis :)

 

Käyttäjän kaikki runot