Polttava tunne kuin liekkimeri,
kuiskasit korvaani hiljaisesti.
Kukkaniityllä kerran kieri,
silmien sineen hukkui hyisesti.
Tunteesta mahdoton päästää irti,
alkaako kaikki taas lopusta alun?
Huudon perään toinen silti,
kielloista huolimatta otti vallan halun.
Kerro mulle edes kerran,
onko tämä vain unta julmaa?
Fysiikkaa himpun verran,
huvikin lopulta sut huumaa.
Anna merkki ikuinen,
kertoa voit sen mulle suoraan.
Vai peilsitäkö kattoo kaltainen,
pieni suruton varjo turhaan?
Kerro mulle edes kerran.
Kuiskaa hiljaa korvaani...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi