Rakastin minä rantakallio
Sinua meren aalto
Koskaan et jäänyt
aina palasit
Ja niissä kiivaissa syleilyissä
minä hiljalleen murenin
Aina sinua odotin
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Rakastin minä rantakallio
Sinua meren aalto
Koskaan et jäänyt
aina palasit
Ja niissä kiivaissa syleilyissä
minä hiljalleen murenin
Aina sinua odotin
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
Juulia Salo | Yksinäiselle, kaksinaiselle | 7.5.2009 | 9 | Runo |
Juulia Salo | Taistelukentällä | 30.6.2009 | 28 | Runo |
Juulia Salo | Aina sinua odotin | 8.11.2009 | 18 | Runo |
Juulia Salo | Paluu | 8.1.2011 | 15 | Runo |
Juulia Salo | Aita ja omenapuu | 3.7.2011 | 19 | Runo |
Juulia Salo | Kaksi kotoista | 5.9.2015 | 7 | Runo |
Kommentit
Kaunis runo.
Ooh, miten suloinen ja surullinen, pidin kovin =)
Hmmm...rakkauden meno-paluuta...hyvä
Kaunis kahden vahvan syleily!
Hieno runo:)
Haikean, uskollisen rakkauden runo. Kaunista!
Niin kaunista, että oli pakko pidättää hetki henkeä ja huokaista syvään.
Tuttua. Kauniisti muutamalla sanalla kuvattu koko elämä.
Upea =)
Tykkäsin
Kaunis... kuin aaltojen hyväilemä ja silottama rantakallio.
Pidin, Paljon.
vertauskuvasi kohtaavat kauniisti.. runosi.. uppee..
Hienosti käytit "kuvauksia".. Tykkäsin. :)
Upeita kielikuvia. Kaunis.
Ihana, hyviä kielikuvia!
Mainio.
Haikeankaunista.
wau
kaunista
Huiman kaunis ja syvän koskettava runo.