rommikolaa

sinä osasit puhua niin nätisti
neljältä aamuyöstä,
tyhjillä sanoilla ja silitellen
luvata minulle sen,
mitä tietämättäni toivoin
saamatta kuitenkaan

captain morganin maku
muistuttaa minua sinusta,
ja siitä kuinka helmikuussa halusin
kuolla, mutta en
sinun puolestasi.

ja kun aurinko laskee minun tekee
taas mieli tupakkaa,
lähinnä tavan vuoksi

nyt kun ulkonakin tarkenee
lyhentää elämää
muutamalla minuutilla

kerta jotenkin selvisin
tästäkin keväästä.