Ihmisten kanssa yksin

Runoilija JKaleva

mies
Julkaistu:
11
Liittynyt: 20.5.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Taiteilijasieluinen päihde- ja nuorisotyöntekijä. Kirjoittamisen intohimot liittyvät ihmisyyteen: kipuihin, vihaan, rakkauteen, elämään, erotiikkaan ja arvojen etsintään.
 

Yksinäisyys,
se on minulle joskus
salattu sielunkumppani,
kätketty kanssakulkija.

Paljon ystäviä,
silti yksin.
Monia tuttuja,
samalla tuntemattomia.
Uskon
ihmisten hymyjen valheellisuuteen.

Omaan maailmaani
en aina jaksa järjestää
avoimien ovien päiviä.

Ehkäpä juuri siksi
haluan sinulle oveani raottaa.
Ehkäpä juuri siksi,
kun et tartu ovenkahvaani väkisin.
Et kysele, et vaadi, et selitä.
Hymyilet vain,
ja tuo sinun suloinen hymysi
avaa lujimmat lukkoni.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kiitos ensiksi arvostelustasi ja toiseksi tämä on loppujen lopuksi hyvin suloinen runo. Yksinäisen ihmisen ihanuutta ja kauneutta, lopulta sitä ettei ole yksin. :)

Oivaltava, kuitenkin elämänmyönteinen vaikka keskivaiheilla tuli itselle olo, et jes tää menee kunnolla filosofisen synkistelyn puolelle. Sellasia ajatuksia.

 

Käyttäjän kaikki runot