sar

Runoilija Horros

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 14.7.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Huurretta henkii kalvea käpälä
hipaisu jähmettää hileisen pinnan
hengitän yöhön kevyttä lunta

joka

laskeutuu maahan eikä
siihen kalvea käpälä paina
jälkiä ollenkaan

hän ei väistele enää seittejä
sulautuu maisemaan hileiksi
tähtien kaukaisiin tiukuihin

ja puhallan torveen

Selite: 
Pitkästä aikaa taas jotain sain aikaiseksi, en tunnu enää osaavan muotoilla sanoja kunnolla, sormista näyttää tulevan pelkkiä kliseitä ja tyhjyyttä, mutta on terapeuttista ulostaa mielestään edes jotakin, kun sitä sieltä on tuloillaan.
Kategoria: 
 

Kommentit

tää on hieno! :)

Runosi ei ole kliseinen.Pidin runostasi mutta seittien kohdalle olisin laittanut jotain muuta? Ne eivät sovi talviseen mielikuvaan."Hän ei väistele enää tähtiä"...esim.

Mukavia talvisanoja pullollaan on runosi, mutta ehkä näin lyhyeen yksi käpälä piisaisi; toinen voisi jo olla vaikka tassu.

vaikka tuntuisi ettei mitään synny kannattaa silti kirjoittaa ihan mitä päähän tulee, sieltä voi kummuta jokin idea, mistä kasvaa sitten isompi kokonaisuus... itselläkin pitkiä kuivia kausia, eivätkä ne tosiaan lähde muuten kuin kirjoittamalla. kun saa edes jotain "paperille" on helpompi jatkaa..

inspiraatioita!

Toinen säkeistö tuntuu jotenkin irralliselta loppurunosta, mutta pidän ensimmäisen säkeistön talviöiden kuvauksesta hyvinkin paljon.

Viimeisestä kolmesta sanasta tulee visio vaaran tai tunturin huipusta, pellavamekkoisesta naisesta ja tuohitorvesta.
Kun runo herättää visioita, on se melkoisen onnistunut vaikka itse saattaisi ilmaisunsa kliseiseksi tuntea.

tää on hieno! :)

Runosi ei ole kliseinen.Pidin runostasi mutta seittien kohdalle olisin laittanut jotain muuta? Ne eivät sovi talviseen mielikuvaan."Hän ei väistele enää tähtiä"...esim.

Mukavia talvisanoja pullollaan on runosi, mutta ehkä näin lyhyeen yksi käpälä piisaisi; toinen voisi jo olla vaikka tassu.

vaikka tuntuisi ettei mitään synny kannattaa silti kirjoittaa ihan mitä päähän tulee, sieltä voi kummuta jokin idea, mistä kasvaa sitten isompi kokonaisuus... itselläkin pitkiä kuivia kausia, eivätkä ne tosiaan lähde muuten kuin kirjoittamalla. kun saa edes jotain "paperille" on helpompi jatkaa..

inspiraatioita!

Toinen säkeistö tuntuu jotenkin irralliselta loppurunosta, mutta pidän ensimmäisen säkeistön talviöiden kuvauksesta hyvinkin paljon.

Viimeisestä kolmesta sanasta tulee visio vaaran tai tunturin huipusta, pellavamekkoisesta naisesta ja tuohitorvesta.
Kun runo herättää visioita, on se melkoisen onnistunut vaikka itse saattaisi ilmaisunsa kliseiseksi tuntea.

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele laskevasti Kommentteja Kategoria
Horros Kipinä 13.5.2009 0 Runo
Horros hyypiöiden polku 24.6.2009 0 Runo
Horros sar (keskitalven kokko) 9.7.2009 1 Runo
Horros sur 18.10.2009 1 Runo
Horros sar 7.1.2010 10 Runo
Horros Ranka 27.3.2010 0 Runo
Horros Selviytymisestä 14.4.2010 0 Runo
Horros sur 19.6.2010 0 Runo
Horros sar 19.6.2010 0 Runo
Horros Ilmassa hiipivä meri 4.7.2010 0 Runo