Taivas on tässä

Sade liotti sielun ja valutti maahan
Käsky halkaisi ilman, pudotti polvilleen
Katse lukittui seinään, punaiseen kuvaan
Kaikki hiljenee, hetki kasautuu laukaukseen

Hetki pysäytti filmin, hurina hiljenee
Olen saapunut tilaan jossa muita ei oo
Tyhjään teatteriin, valot kirkastuu ja sirisee
Narinaa sisäänkäynniltä päin, siellä ovimies vartoo

Näiden portaiden matto, tunnistin sen heti
Samanlainen pehmeys jalkapohjissa muistutti
Kultaiset langat, joita ei kai ollutkaan
Kirjailtuja nimiä, joita ei ole olemassakaan

Portaiden päässä mies, käsi ojennettuna eteen
Se olen minä itse, tunnen peilistä tuon katseen
Turvallinen käden puristus ja kuiskaus huulilta:
"Sä oot loppu ja näyttääkö tämä taivaalta"

Älä odota enää, äläkä pelkääkään
Älä odota enempää, koska taivas on tässä