Kaksi hopeanaulaa

Runoilija HSIK-90

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 13.3.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

-90 syntynyt tyttönen (tai naikkonen, miten nyt tahtoo sanoa), jonka runot ovat hyvin usein tunteen purkua. Elämä heittelee välillä sinne ja tänne, mutta tulevaisuus on sumuinen meri, jonka yli on vain yritettävä päästä.
 

Luulin niiden jo parantuneen,
haavojen sisälläni.
Luulin naulojen kadonneen,
mutta nyt huomasin toisin.
Siellä ne ovat yhä,
hieman muotoa muuttaneina.

Ne pistävät jälleen,
mutta nyt sisältä päin.
Jokainen naula on erilainen,
jokainen on yksi tunne.
Nyt kuitenkin on kaksi,
jotka pistävät kaikista eniten.

Toinen niistä on iloinen,
mutta toinen on sen vastakohta.
Toinen saa aikaan hymyn,
mutta toinen vuodattaa kyyneleitä.
Toinen on rakkaus,
mutta toinen on kauhu.

Olin aina tiennyt,
ettei mikään tule olemaan kestävää.
Tiesin aina,
etten saa mitä kestävää.
Miksi kohtalon muistutuksen,
täytyy satuttaa jota kuta toista?

Miksi viimein ollessani onnellinen,
onni satuttaa minua kaikista eniten?

Selite: 
Tunteiden vuodatusta. Minusta tuntuu tällä hetkellä onnellisemmalta kuin moneen vuoteen, mutta samalla tuo kyseinen onni aiheuttaa minulle suurta tuskaa ja saa minut vuodattamaan kauhun kyyneleitä. Jostain syystä tuntuu, etten loppujen lopuksi saisi tuntea olevani onnellinen, olevani onnekas.
Kategoria: 
 

Kommentit

Tämä runo on niin totta ): Kauniisti sen olet kirjoittanut.

Tämä runo on niin totta ): Kauniisti sen olet kirjoittanut.

 

Käyttäjän kaikki runot