Herään,
sä oot siinä vieressä,
hereillä,
ollut koko yön,
sen myrkyn avulla,
joka virtaa suonissasi.
Muhun sattuu.
Sä et välitä.
Se vie voiton.
Se on parempaa
kuin minä.
Et pysty
sitä vastustamaan.
Monen vuoden
ystävä,
se paras ystävä,
vie voiton
jälleen kerran.
En ole tarpeeksi hyvä,
en ole hyvä
pitämään sinusta huolta,
en osaa
olla sinulle se
uusi paras ystävä,
ettet tarvitsisi
enää koskaan
sitä vanhaa.
Sattuu,
sydän lyö,
pelkään.
Tämä tunne sisälläni,
lähteekö se ikinä pois.
Haluaisin tietää,
ettei minun tarvitse
enää pelätä.
Lupauksia,
ja lisää lupauksia,
jotka rikoit jälleen.
Olen pettynyt sinuun,
ja varsinkin
olen pettynyt itseeni.
Miten koskaan
onnistun
olemaan niin hyvä,
ettei minun tarvitse
enää kärsiä
tuon ystäväsi takia?
Mitä minun tulisi tehdä,
että sinäkin
olisit onnellinen ilman sitä?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi