Hengitän raskaasti
menneisyyden ilmaa
täyteläisintä onnea,
mutta kylmintä viimaa
"Minä unohdin
miten kävellään
omilla jaloilla"
enkä tahtonut
sen enempää
asiaa kuvailla
psykologille, joka
väitti minun kulkevan
väärällä polulla
Sinä johdit minua harhaan,
minä sukelsin käsi kädessäsi
piikkien läpi ruusutarhaan
joka jätti meidät rauhaan
edes pieneksi hetkeksi
Piikit olivat pieni vaatimus
siitä, että sain tuntea kosketuksesi
ja läsnäolosi ei pelottanut
maailman värejä mustaksi
"Olin ehjä ja elävä"
hymähdin katsoessani käsiäni
"Väärin, sinä loukattu olento.
Sinä olit rikki ja kärsivä,"
sanoi nainen, jonka silmät
kertoivat minulle totuuden
Selite:
En vieläkään osaa käsitellä tätä asiaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
