ruosteinen

Runoilija tyttönen1

nainen
Julkaistu:
5
Liittynyt: 19.11.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Ruosteinen elämäni,
ruosteinen sydämmeni.
Sammuu kuin liekki kynttilän.
En toivonut tällaista maailmaa,
en halunnut rakkaitani satuttaa.
En tahtonut elää yksin,
elämän toisen halusin.
Niin ei vain käynyt,
siksi olen yksin jäänyt.
Järven rannalla istun tupakalla.
Miettien, miksi tein siten.
Itseäni vihasin,
yksin olelin.
Toivoin, että kuolisin.
Katsoin käsiäin,
olivat aivan veressäin.
Itkin.
Siihen loppui tarina mun,
ihmisen,
tuskin kaivatun.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot