Nimetön

Sinä kehväänä ei ollu
tummaa silmitten alla
oli huutava aurinko ja keinuvat
veet vastapäätä
Meluisina iltoina laulavia lintuja
parkkihalleissa

Mie istuin kokohnaisen kierroksen
kolmosen ratikassa
nukkaposkista tyttöä vastapäätä
enkä koskaan
ollu myöhässä niinkö muut

siinä kaupungissa
joka en ollu mie
etkä sie täälä minun kanssa