Sä tiedät et mä tekisin mitä vaan sun vuokses jos vaan sun kanssas olla saan. Jos erottais, en koskaan vois unohtaa, mut mun puolest ei erota koskaan. Mä en jaksais ees riidellä enää, sä oot mulle tärkein, oot koko elämä. Liikaa riitoi ja mustasukkasuutta, eihän se oo täs suhtees mitään uutta. Oot antanut mahdollisuuden et voin parantaa tapani ja olla vaan sun kulta. Mut et säkää pidä aina lupauksiis vaik niin sanot ja kaverit taas ihmettelee miks mä pohjaan vajoon. Liikaa joutunu taas itkee, millon tää loppuu, millon pääsen pimeestä? Saanko joskus nauraa vai pitääks aina vaa itkee? Mä koitan kestää ja olla vaa sitkee.
Selite:
Tämmöst perus paskaa alottelijalta...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
