Nuorallatanssija

Nuorallatanssija menee nurkkaan
ei uskalla kohdata noita ihmisiä
heidän katseitaan... heidän arvostelevia katseitaan
kakki he... kaikki he ovat paholaisia

Nuorallatanssija istuu syrjäiseen pöytään... yksin
vanhemmat opettivat kuoleman olevan paha... Kristuksen pelastavan
ja minusta tuli synkkä näiden katseiden alla
minusta tuli synkkä

Nuorallatanssijaa pyydetään tanssiin
yllättäen itsensä nuorallatanssija suostuu tanssiin tuon tuntemattoman kanssa
paholaisen kanssa tanssissa... jälkeenpäin hyvin noloa tuumin
paholaisen kanssa tanssissa... jälkeenpäin hyvin noloa tuumin

Katseellaan tuo tuntematon käskee minua viemään... enkä minä osaa
Nuorallatanssija yrittää tuntematontaan viedä... ja lapset nauravat hänelle
haukkuvat nuorallatanssijaa
haukkuvat nuorallatanssijaa

Nyt nuorallatanssija tarttuu tuntemattoman käteen
hän tuntee kuinka paholaisen käsi on kylmä, viaton
ja he tanssivat läpi rantaviivan... käsi kädessä
kunnes rantaviiva katkeaa... minä puhkun iloa

Nuorallatanssijaa seuraa monta ilon päivää... paholaisten kanssa pystyy elämään
nuorallatanssija kirjoittaa rakkausrunoja... ei ole mitään pelättävää
nuorallatanssijaa katsotaan rakkauden silmin
tuntematon katsastaa lävitseni eikä huomaa

Nuorallatanssija syleilee rakastaan
nuorallatanssija ei pelkää enää
nuorallatanssija syleilee rakastaan... yhä vielä tuntematon
nuorallatanssija pelkää ei enää...

Nuorallatanssija kokoontuu rakkaansa sieluun... rakastelee ilman tietoa
puristaa sieltä paholaisen ulos... rakastelee ilman tietoa
nuorallatanssija kertoo paholaisen riivaamista kokemuksistaan
hän haluaa varmistua ettei rakasta... paholaista

Suljen silmäni ja painan pääsi rintaani... ja yht'äkkiä
tunnen kuinka sinun kylmyytesi on kaikonnut
ja sinä ikäänkuin varmuuden vuoksi sanot... en rakasta sinua enää
ja sinä ikäänkuin varmuuden vuoksi kertaat... en rakasta sinua enää

Eihän se näin mennyt, mutta surusydämeni maalaa minut kohti hulluutta
Nuorallatanssijan hulluutta