Tuuhean otsatukan takaa kuulitteko
pienen mörön kyyneleet, neiti sammalunelma?
Pahoittelen.
Pahoittelen.
Pahoittelen.
Jospa nukkuisimme kauan,
maailmamme ensiaskeliin takaisin.
Karvaisen kaunaisia kauloja myöten kaupittelin
sinulle hoivaa ja rakkautta.
Joten kysyin itseltäni,
ovatko satuni enkelit sittenkään omiani?
Dear god,
uptil now.... and after this.... I've been..
afraid. Too afraid.
-Shi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
