Kaksi uupunutta niin rikkinäistä, mieli punaisena katsoen huomista epäilevänä
Luottavaisin mielin ehkä hetken unissaan
Riippumattomia mistään ja kuitenkin niin hiljaa tarviten kaikkia
Peläten muuta maailmaa ja itseään inhoten, he menettävät otteen
He jotka ovat jo luovuttaneet, maansa myyneet ja tunteensa unohtaneet
Eheytyvänsä usko ei kumpkaan ja mistään välittäen hyppien raja mailla vaaroissa unohtaakseen todellisuuden
Ja rajoja rikkoessa hävittävät toisensakkin kokonaan
Lopuksi kyynelten haihtuessa hautaavat unelmansa ja kuihtuvat villitulppaanit tien laitaan, vailla vapautta
Selite:
..pelkkää tajunnan virtaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
