Niin yksin keskellä väkijoukkoa, eksyen muiden tunteisiin
Yrittäen itse pysyä tunteettomana, niin kylmänä kuin tuuli ulkona, joka yrittää lävistää kovan ulkokuoren
Liian paljon menetettävää, hänellä jolla silti ei ole mitään
Ei uskoa, ei toivoa, ei luottamusta, hetkittäen hän hävittää jopa itsensä
Peläten mielenterveytensä puolesta hän vaikenee
Ei sano sanaakaan, tyytyy yksin taistelemaan
Niin hiljaa hän yksin sekoaa, pään sisällä liikaa muistoja
Hänen kadotessaan ei kukaan kuule väkijoukon naurua
Selite:
...tajunnan virtaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi