Yksinäisyyteen

Runoilija Kallio

mies
Julkaistu:
12
Liittynyt: 11.9.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

1.
Koski ja jäähän jäi. Tahtoi nähdä vielä kotinsa, josta oli kuullut, ei unohtanut kuten monet muut. Ennen lämmin, muistojen juuri, nyt enää kyynel kulkee täällä, viimeisen lapsen vuodattama. Koskiessaan, nähdessään itsensä pyhänä. Se lapsi on kuollut, kulki erämaille kohtaamaan jumalan.

2.
Olisiko jotain sanottavaa, jotain ennenkuin poistut?
Onko tuntosi hyvä, nukutko rauhallisin mielin?
Tuuli kertoi, kasvaa yhä pelkosi. Lähtösi päivänä palaan sinne missä tuli yhä elää ja poimin kiven. Kaiverran sanasi, toivon jonkun löytävän. Löytävän suuremmalla ymmärryksellä kuin on mahdollista

3.
Öisin,
turhautuneena rakastelen peiliä. Ei lämmin kosketus tule enää, pelästyi jäätynyttä sielua. Kerran täynnä uhmaa, nyt muistoina enää tuhkaa. Kuvajainen, Vlad Dracul mieli täynnä seipäitä.
Kuka pesisi nämä kädet, helvetin usvassa käyneet?
Kuka veisi lämpimään, tuvan nurkille paranemaan?

4.
Radiohiljaisuus, ääni kauempana.
Joku kutsuu hiljaa, hymyillen, kaipaavana.
Kauniita lauseita, lupauksia ja neuvoja.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot