Vapauden ratsastajat

1.
Muista poika, pidä itsesi veitsen terällä.
Ilman kuolemaa sorrumme, pidelköön se sinua.
Lapsina näimme kirkkauden, pelastimme maailman, sekosimme.
Pyrkikäämme illan ihmiset samaan.
Selväjärkisyytemme alkaa muistuttamaan oikeasta elämästä, se tuskin on hyvästä.
Heitä suunnitelmasi, kokoonnu kuivuneelle järvelle ja pohjamudista löydä varjosi.
Meidät on sytytetty, palakaamme loppuun.

2.
Täällä rajoilla meitä ei häiritä, ei keskeytä älytön mietettäni.
Kyvyttömänä järkevään seison, haluttomana hiljaisuuteen.
Pää täynnä muiden lausahduksia, kiusattuja ja kulutettuja.

Tunnelma tulee täältä, avaa suu ja räjähdä!

Nähdä anna jo muidenkin, tunteet muinaisesta, pelot sisältä.
Muistot kätken laatikkooni, en avaa.
Pidän lähelläni, sumussa, kalliossa.

3.
Muistot vanhat, eilisen höyryt.
Autuaat toiveet, nolot tilanteet.
Sanat, teot, yritykset nousta ja oikean etsintä.
Sielut toistensa riivaajina, ylimpinä ystävinä.
Vihollisia kiitos, seksuaalista pätevyyttä aamun vieraat alueet huulillaan.
Vaikka etsin mieltäni, en siltikään toivonut tapaavani häntä, nurkassa, kylmissään.

4.
Vapauden ratsastajat, inkvisitio kannoillaan.
Missä on laakso jonka lupasit, viisauden välimerkit?
Kaukaa jostain katsoo ihminen, peloton ja mieletön.
Unelma tarkistelemassa matkaamme, ylimielisenä, rentoutuneena.
Miksi kiusaat ja kummittelet, pyysimmekö näin vai epäonnellako kutsuimme?