Myöhästyneet

Runoilija Margheit

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 8.9.2006
Viimeksi paikalla: 30.8.2015 16:31

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
3.9.1991

'' Toivottavasti et herää. Istun tässä yksin röökillä ja mietin sua. Haluan vaan kertoa sulle miten tärkeä oot. En halua enää hetkeäkään olla ilman sua''
 

Minä olen kaivannut
pohtinut sinua öisin ja päivin.
Lähdit heti, kun pystyit, mutta meistä
se ei ollut hyvä niin.

Sinä maalasit meidän meremme, meidän rantamme
sinä tanssitit yksinäistä tyttöä metsässä.
Sitten minä ja sinä
ja aika loppui kesken.
Sinun aikasi loppui kesken, yksi sivuaskel ohitse.

Me sinua kaipaamme, toivomme jotenkin että
voisit tulla takaisin.
Me sinua odotamme, merellä,rannalla, metsässä, kaupungissa
Me sinun nimeäsi huudamme, sinun muistoasi laulamme.
Sinun nimesi niin raamatullinen, minun vastakohtani.
Sinun ja minun aikamme loppui jo kauan sitten,
mutta vasta nyt lopullisesti.

Selite: 
''Voi kuinka me sinua kaivataan''
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot